Artikkelit

Blogeja, teemoja, testejä

Eläke

Eläkkeensaajia Suomessa on lähes 1 600 000 henkilöä. Eläkkeelle jääminen on monelle helpotus, mutta toisille työelämästä sivuun hyppääminen on vaikeaa.

Suomen eläkejärjestelmässä kukin työssäkäyvä sukupolvi rahoittaa vuorollaan eläkkeellä olevien eläkkeet. Vain osa eläkemaksuista rahastoidaan ja saatavalla tuotolla maksetaan myöhempiä eläkkeitä. Ikääntyvän väestörakenteen vuoksi eläkemenot ovat pysyvästi maksutuloja suuremmat. Ero katetaan em. rahastoista.

Eläke- ja palkkatulon vero- ja maksurasite on erilainen verovähennysten ja sosiaalivakuutusmaksujen takia. Eläketuloista ei makseta työttömyysvakuutusmaksua eikä työeläkemaksua, mutta kylläkin sairaanhoitomaksua. Eläkeindeksistä on puhetta riittänyt.  Eläketurvakeskuksen mukaan eläkeläisten toimeentulo on kuitenkin parantunut useimmilla tulomittareilla tarkasteltuna viimeisen 20 vuoden aikana ja käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet reaalisesti 40 % 2000-luvulla. Palkansaajia ja eläkeläisiä selkeästi heikommassa taloudellisessa tilanteessa ovat opiskelijat ja pitkäaikaistyöttömät. Luonnollisesti eläkeläistenkin joukossa on erilaisia tilanteita ja n. 15% eläkeläisistä voidaan katsoa elävän suhteellisen köyhyysrajan alapuolella.

Ikäihmisten määrä kasvaa nopeasti. Ennusteen mukaan ensi vuonna yli 65-vuotiaita on maassamme 1,3 miljoonaa ja kymmenen vuotta myöhemmin jo lähes 1,5 miljoonaa henkeä. Ikäihmisille tulee turvata toimintakykyinen ja turvallinen ikääntyminen. Tämä tarkoittaa mm. lisää esteettömiä asuntoja ja keinoja itsenäisen asumisen tukemiseksi. Itsestään selvää tulee olla toimivat terveyspalvelut. Varsinaisen hoidon lisäksi ikäihmisille on taattava oikeus ikäkuntoutukseen, jonka on tutkitusti todettu ylläpitävän tehokkaasti toimintakykyä.

Väestön nopea ikääntyminen asettaa tuleville vuosille monia haasteita ja mm. sosiaali- ja terveysalan palveluiden kysyntä tulee kiihtyvällä tahdilla kasvamaan. Juuri tämän takia on tärkeää saada SOTE-uudistus nopeasti maaliin, vaikka malli ei olekaan täydellinen. Ihmisten tarpeista ja palveluista lähtevän uudistuksen kylkiäisenä tulevat maakuntavaalit ja -hallinto. Valitettavasti.

Jos SOTE-uudistusta ei synny, tulevat isot terveysalan toimijat kaappaamaan aiempaa suuremman osan maamme terveyspalveluista kuntien ulkoistaessa toimintojaan. Sinänsä palvelun tarvitsijalle on sama kuka palvelut tuottaa, kunhan oikea hoito on saatavilla oikeaan aikaan ja mielellään mahdollisimman lähellä. Maakunnassa on paljon pieniä hoitoalan toimijoita, joiden mahdollisuus kilpailla laaja-alaisten toimijoiden kanssa on olematon. Maakunnallinen Sote -toimija sen sijaan voi ostaa tarkasti kohdennetusti palveluita täydentämään omaa tuotantoaan. Valinnanvapauden sekä palvelujen laadun ja hinnan kannalta on tärkeää, että useampia toimijoita on tarjoamassa palvelujaan.

Pohjois-Karjalassa keskussairaalan säilyminen ns. laajan päivystyksen sairaalana on tärkeää. Se luo turvallisuutta ihmisille, kun äkillisissä tilanteissa hoito on lähellä. Vaativimmat ja harvinaisimmat hoidot on järkevää keskittää Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Itä-Suomen yliopistoon Kuopioon on lisättävä myös lääkärien koulutusmääriä kysynnän edellyttämälle tasolle.

Timo

Julkaisen helmikuussa aakkosblogia. Blogitekstien tarkoituksena on tarkastella yhteiskunnallisia asioita ja toisaalta kertoa jotain henkilökohtaisempiakin juttuja – hieman kirjaimesta ja fiiliksestä riippuen.

Kommentoi kirjoitusta