Artikkelit

Blogeja, teemoja, testejä

Mansikkaa

Kevään ensimmäiset merkit vievät auringon valon myötä ajatukset jo kesään: järvi ja sauna, torikahviot, herneet ja marjat. Mansikka on kevyt herkku, jossa on appelsiinia enemmän c-vitamiinia ja liukenevia kuituja edistämään aineenvaihduntaa. Mansikka on hyvä luomulääke nesteenpoistajaksi sekä foolihapponsa ansioista myös vatsalle ystävällinen.

Suonenjoki markkinoi itseään Suomen herkullisimpana kuntana ja mansikkakaupunkina. Heinäkuun toisena viikonloppuna siellä järjestetään myös Suomen vanhimpiin kuuluvat kesäjuhlat eli Mansikkakarnevaalit. Pohjois-Karjalassakin on ahkeria marjanviljelijöitä Kiihtelysvaarasta Kesälahteen ja maakunnan mansikoita on tarjolla kesäisin toreilla Etelä-Suomessakin.

Maanviljely on muuttunut historiassa merkittävästi fossiilisten polttoaineiden, uusien jalostusmenetelmien ja lannoitteiden ansioista. Maapallon peltopinta-ala on 2000- luvulla kääntynyt laskuun samaan aikaan kun maailman väestö kasvaa reilulla 80 miljoonalla ihmisellä vuosittain. Arvioiden mukaan v. 2030 tarvitsemme 30 % enemmän vettä, 45 % enemmän energiaa ja 50 % enemmän ruokaa. Naudan lihan tuotanto on maailmassa tuplaantunut ja vehnän tuotanto kasvanut yli kolmenkertaiseksi viimeisen 50 vuoden aikana. Joidenkin laskelmien mukaan lähes 15 % kasvihuonepäästöistä, joita ihmisen toiminta aiheuttaa tulee lihantuotannosta. Nämä ennusteet, maapallon lämpeneminen ja muut ympäristöhaasteet johtavat siihen, että ruokatottumusten lisäksi myös ruuantuotantomenetelmien on uudistuttava.

Marjat ovat vain pieni osa Suomen maataloutta. Viljan lisäksi tuotetaan myös esim. öljykasveja sekä etenkin maitoa, mutta myös mm. naudan-, sian- ja brolerinlihaa sekä kananmunia. Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa ja koko Suomi onkin luokiteltu maataloudelle epäsuotuisaksi alueeksi EU:ssa. Huonoja olosuhteita korvataan EU:n luonnonhaittakorvauksella. Sen tarkoitus on turvata maataloustuotanto ja elinvoimainen maaseutu. Tämä tavoite on tärkeä, samoin se, että takaamme omalla elintarviketuotannollamme kriisitilanteiden huoltovarmuuden.

Perustuotantotilat ovat vähentyneet 2000-luvulla Suomessa lähes 40 % ja monialaiset tilatkin noin neljänneksen. Kovin pudotusvauhti on ollut Itä-Suomessa. Tilojen keskikoko on samaan aikaan kasvanut parantaen hieman kannattavuusmahdollisuuksia. Maatalous- ja elintarviketeollisuus työllistää n. 340 000 suomalaisista. Pohjois-Savossa työssäkäyvistä reilu 8 % ja Pohjois-Karjalassa hieman vähemmän on alalla. Kotimaista ja lähiruokaa syömällä takaamme näiden työpaikkojen säilyvän jatkossakin. Maatalouden tulojen nostamiseksi on varmistettava, ettei alalle tule uusia menolisäyksiä tai veronkiristyksiä valtion päätöksillä.

Suomalainen ruoka tulee maalta maanviljelijöiden ja maataloustuottajien työn tuloksena. Kotimaisen ruuan laatu ja kilpailukyky ovat tärkeitä myös maatalouden globaalien muutosten keskellä. Vaikka uusi teknologia valtaakin vähitellen tilaa, voimme iloita edelleen vesivarannostamme sekä puhtaasta maaperästämme. Ruoka-aineisiin jää oma arominsa myös valoisan kesämme vuoksi. Maukkaita mansikoita odotellessa.

Kommentoi kirjoitusta