Artikkelit

Blogeja, teemoja, testejä

Ohtaansalmen sillalla

Ohtaansalmi erottaa kaksi maakuntaa: Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon. Ne kuuluvat samaan vaalipiiriin, mutta Ohtaansalmi edustaa monille henkistä vahvaa muuria, josta Donald Trumpkin olisi ylpeä. Ohtaansalmen silta tai pikemminkin sillat sijaitsevat Tuusniemen ja Outokummun rajalla. Nykyinen v.1996 rakennettu silta on Suomen pisin laattapalkkijännesilta (96 metriä).

Hallinnollisesti maakunnat kuuluvat Itä-Suomen lääniin, joka syntyi vuoden 1997 lääniuudistuksessa. Etenkin Pohjois-Karjalassa oman läänin menetys koettiin raskaana takaiskuna. Historiassa Pohjois-Karjala oli osa Kuopion lääniä vuoteen 1960 asti, jolloin läänin itäosat erotettiin omaksi läänikseen ja sen pääkaupungiksi tuli Joensuu. Perustetun läänin maaherraksi nimitettiin tuolloin 10 vuotta (1950-1960) Kuopion läänin maaherrana toiminut Lauri Riikonen. Kuopion läänin historia alkaa jo vuodesta 1831. Iisalmessa ja Lapinlahdella vaikuttanut ja ministeriksikin yltänyt keskustalainen Olavi Martikainen (1993-97) oli viimeisin Savon läänin maaherra.

Savo ja Karjala ovat vuosien mittaan kilvoitelleet monessa. Urheilun osalta Kuopion johdolla Savo on edellä jalkapallossa, lentopallossa ja jääkiekossa mutta Karjala/Joensuu koripallossa ja pesäpallossa. Urheilussa kilpailu on hyvästä, mutta edunvalvonnassa ei. Maakuntaliittojen ja keskuskaupunkien tuleekin tiivistää yhteistyötään ja sovittaa maakunnalliset tavoitteet yhteisiksi.

Myös mediapelissä etupiirijako on selkeä. Painetuissa sanomalehdissä Karjalainen hallitsee Pohjois-Karjalaa ja Savon Sanomat Pohjois-Savoa. YLE pitää Joensuussa ja Kuopiossa aluetoimituksiaan. Myös valtakunnalliset uutiskanavat kuten Verkkouutiset ja HS tavoittavat kasvavassa määrin lukijoita netissä. Kaupan toimialalla Osuuskaupat PeeÄssä ja PKO omaavat kumpikin alueellaan merkittävästi vaikutusvaltaa ylläpitäessään laajaa myymälä- ja palveluverkkoa.

Yhteistyön paras esimerkki on Itä-Suomen yliopisto, joka ainakin hallinnollisesti on yhtä. Kuopiossa on n. 7000 opiskelijaa ja Joensuu lähes 8000. Kampukset elävät kuitenkin ymmärrettävästi monilta osin omaa elämäänsä. Kumpaakin kampusta tulee määrätietoisesti kehittää ja opiskelijamääriä kasvattaa nykyisestään.

Ammattikorkeakouluja ja toisen asteen ammatillista koulutusta ylläpidetään molemmissa maakunnissa. Keskuskaupunkien vetovoima on kova ja koulutus on keskittymässä isoimpiin taajamiin väestön hakeutuessa Savo-Karjalassakin kaupunkeihin.

Sote- ja maakuntauudistus on nykyisen eduskunnan viimeisiä ponnistuksia. Monet ovat jo hanketta kuoppaamassa. Maakuntahallinnon kaatuminen ei sinänsä haittaa, mutta se johtaa tilanteeseen, jossa määrällisesti ja laadullisesti riittävien terveyspalvelujen turvaamiseksi joudutaan etsimään maakunnissakin uusia ratkaisuja. Jo tähän mennessä tehtyjen uudistusten jälkeen nykyiset maakunnalliset kuntayhtymät tulevat kyllä haasteista selviämään.

Maakuntien elinvoiman turvaamiseksi on yhteistyössä kehitettävä alueita tasaveroisesti kahden kaupungin taktiikkaa painottaen. Yhdessä saamme enemmän. Molemmin puolin Ohtaansalmen siltaa.

Kommentoi kirjoitusta