Artikkelit

Blogeja, teemoja, testejä

Ruotsin kielestä

Ruotsilla ja Suomella on poikkeuksellinen suhde. Se sisältää kilvoittelua ja kateuttakin, mutta myös kulttuurillista yhteenkuuluvuutta ja sympatiaa. Urheilussakin Ruotsi on rakas vihollinen.

Suomi päätyi Pähkinäsaaren rauhassa v 1323 Ruotsin kuningaskunnalle ja katolisen kirkon vaikutuspiirin, joskin osa Karjalaa joutui Novgorodin ja ortodoksisen uskon valtapiiriin. Ruotsin valtaa kesti aina vuoteen 1809 asti – tosin Kalmarin unionin aikana hallitsijana oli Tanskan ja Norjan kuningatar Margareta I. Kuningas Kustaa Vaasa irrotti Ruotsin (ja Suomen) unionista ja siitä tuli perinnöllinen kuningaskunta. Suurvalta-aikana Kustaa II Aadolfin johdolla Suomi jaettiin lääneihin ja Turkuun perustettiin Suomen ensimmäinen ylipisto. Kustavilainen aika päättyi Suomen sotaan, jonka seurauksena Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi v. 1809. Itsenäiseksi Suomen senaatti julisti maamme Venäjän vallankumouksen jälkeen v. 1917.

Ruotsi on Suomelle tärkeä kauppakumppani. Se on toiseksi tärkein vientimaamme Saksan jälkeen yli 10 % osuudellaan ja kolmanneksi suurin tuontimaamme. Kauppa Ruotsin kanssa on monipuolista. Öljyjalosteiden, teollisuuden koneiden ja laitteiden ja metallien vienti on ollut kasvussa. Tuonnin kasvuryhmiä ovat sähkövirta, henkilöautot, teollisuuden koneet ja laitteet sekä malmit ja rikasteet.

Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto tekevät virallista yhteistyötä mm. kulttuurin, koulutuksen, ympäristön, lasten ja nuorten parissa. Myös informaatioteknologia ja talous- ja elinkeinoelämä ovat yhteistyön piirissä. Pohjoismaista yhteistyötä on myös ulko- ja puolustuspolitiikan, liikenteen ja viestinnän alalla. Kansalaisjärjestö Pohjola-Nordenin slogan on: kehitämme Suomea osana Pohjolaa. Savo-Karjalassa suurimmat yhdistykset ovat Linköpingin ystävyyskaupungissa Joensuussa ja Jönköpingin ystävyyskaupungissa Kuopiossa.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen on joskus lausunut, että niin tärkeä kuin laaja kielitaito onkin, niin tätäkin tärkeämpää on kyky ajatella edes yhdellä kielellä. Kielitaito on joka tapauksessa kovaa valuuttaa työelämässä. Sen avulla myös vieraat kulttuurit ja tavat ajatella aukeavat helpommin. Ruotsia, toista virallista kieltämme, puhuu n. 5 % suomalaisista. Ruotsin kielen asemasta määrätään perustuslaissa ja kielilaissa. Etenkin Itä-Suomessa sanotaan, että ruotsia ei koskaan tarvitse missään. Tohmajärven kunta jopa anoi v.2007 lupaa venäjän kielen opettamiseen ns. B-kielenä ruotsin kielen sijaan. Hanke kaatui tuolloin opetusministeriössä. Uuden kielilain myötä 5-luokkalaisille on tarjottu mahdollisuutta vaihtaa ruotsi toiseen kieleen 6-luokalla. Kokonaisuudessaan oppilaiden innostus on ollut vähäistä.

1990-luvulla syntyi nimitys ”pakkoruotsi”. Monet kielenopettajat kannattavat vapaaehtoisuutta, sillä kieliopinnot sujuvat parhaiten motivoituneena. Vastuu omasta elämästä antaa jokaiselle vapauden tehdä valintoja, mutta ruotsin ja muiden kielten opiskelu lisää mahdollisuuksia menestyä myös Savo-Karjalassa, tänker jag.

Kommentoi kirjoitusta