Artikkelit

Blogeja, teemoja, testejä

Xylitol

Suomessa on aina keksitty asioita. Xylitoli ei ole suomalainen keksintö mutta sen tutkimuksessa ja hyödyntämisessä suomalaisilla on ollut merkittävä rooli. Ksylitolia eli koivusokeria käytetään vähäkalorisena makeutusaineena. Se ehkäisee hampaiden reikiintymistä, sillä reikiintymistä aiheuttavat bakteerit eivät voi käyttää sitä ravintonaan, vaan ksylitoli estää näiden bakteerien toimintaa. Hammaslääkäriliiton mukaan ksylitoli myös vähentää bakteeriplakin määrä ja sen tarttumista hampaan pintaan.

Saksalaiset tutkijat eristivät 1800-luvun lopussa pyökistä uuden aineen, jota he kutsuivat xylitiksi. Samoihin aikoihin myös Ranskassa eristettiin vehnän ja kauran oljista ainetta, joka sai nimen ksylitoli.  Suomessa hammaslääketieteelliset tutkimukset Turun yliopistossa alkoivat v 1970. Ksylitolin käytön makeutusaineena huomattiin vähentävän reikiintymistä ja karieksen syntyä. 1975 saatiin markkinoille ensimmäiset xylitolpurukumit ja vuonna 1990 ensimmäiset ksylitolilla makeutetut pastillit. Terveyttä edistävien vaikutusten vuoksi ksylitolituotteet vapautettiin makeisverosta Suomessa vuonna 1995.

Verotuksella voidaan ohjata kulutusta terveydelliseen suuntaan. Verotuksella voidaan ohjata myös kuluttajan valintoja ympäristöystävällisemmiksi. Elämälle vieraat lihavero, munavero tai maitovero eivät kuitenkaan kerää yhdeltäkään maalaisjärjellä ajattelevalta hurraa -huutoja. Lehmä ei ole tänä päivänäkään rikollinen vaan suomalaisen maatalouden luotettava toimija. Metsä on paitsi hiilinielun tae, myös suomalaisen taloudellisen hyvinvoinnin selkäranka. Metsistämme olemme aina osanneet huolehtia ja hakata puuta kohtuudella metsien monimuotoisuudesta huolehtien.

Suomessa polttomoottoreista luopuminen ei ole ainakaan lyhyellä aikavälillä mahdollista pitkien etäisyyksien maakunnissa. Sen sijaan päästöt tulevat vähentymään niin biopolttoaineiden kuin mottoreidenkin kehittyessä. Toivottavasti suomalaiset innovaatiot ovat näiden kehityshyppyjen takana. Aihioita kyllä riittää. Toki myös kilpailua. Markkinat ovat kuitenkin valtavat ja kasvavat, sillä enemmin tai myöhemmin myös maapallomme suursaastuttajat eli Aasian maat ja Venäjä ryhtyvät ottamaan ympäristöasiat todesta. Toivottavasti.

Sähköautot saattavat olla tulevaisuutta. Kaupunkiajossa ne toimivat jo nyt. Nähtäväksi jää pystytäänkö akkuja valmistamaan tulevina vuosina ympäristöystävällisesti riittävän tehokkaiksi ja toimintavarmoiksi myös pakkaskeleissä. Tuotteiden parantuessa ja tarjonnan lisääntyessä tulevat nyt kalliit sähköautot myös meidän tavallisten kuluttajien saataville.  Autokannan uusiutumista voidaan vauhdittaa ympäristöystävällisten kulkuneuvojen verotusta alentamalla tai poistamalla verot kokonaan.

Suomessa on aina selvitty. Haasteet on käännetty menestykseksi. Näin tulee toimia myös ilmastomuutoksen paineissa. Jokaisen tulee tehdä osansa maapallon ja ilmakehän parantamiseksi. Suhtautumalla maapallon lämpenemiseen asiaan kuuluvalla vakavuudella, mutta ylilyöntejä välttäen, me voimme laittaa yhtaikaa kuntoon maapallon ympäristöasioita sekä työllisyyttämme ja talouttamme.

Kommentoi kirjoitusta